Pienen eleen politiikkaa, osa 5

Olipa kerran eräs mies. Ei ehkä niin hauska ja viihdyttävä, mutta mies kuitenkin. Vähän vakavampi sellainen, mutta niin, vakavammat olivat ajatkin. Miehen nimi oli John, sukunimenä Grierson. Jälkikäteen ja takapeiliä käyttäen, mies oli pioneeri. Hän oli yksi ensimmäisistä johdonmukaisesti tekonsa tiedostavista dokumentaristeista, valokuvaaja ja elokuvan tekijä, joka ymmärsi mitä kuva tekee, miten sillä toistetaan, muokataan ja muutetaan todellisuutta.

Grierson oli keskeinen henkilö prosessissa, jossa BBC muodostettiin – tekijänä ja hallinnossa, ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Kaiken lisäksi hän kirjoitti 1920-luvulta alkaen siitä mitä teki, miten sen teki ja miksi teki mitä teki.

Se mitä hän sanoi kulminoituu neljään sanaan. Ne sanat ovat nämä: Creative Treatment of Actuality. Ne on paikannettu vuoteen 1926. Teksti löytyy kirjasta On Documentary, toimittanut Forsyth Hardy. Se julkaistiin vuonna 1971.

Minä katson ja se mitä ja miten katson mitä katson, se vaikuttaa siihen, mitä näen ja miten hahmotan todellisuuden suhteita. Ei löytynyt ammottavaa välitöntä kuilua kummankaan väliä, vaan siellä asusti ystävämme välillinen yhteys. Ei välttämättä kosketus, mutta sen aavistus. Ei viivasuoraa kohdetta, vaan arpia, jälkiä ja haavoittuvaisuutta. Keskinäistä vaikuttamista ja vaikuttumista.

Keskenään keskellä ennen kuin keskiviivalle kompastuttiin. Piti mennä yli mutta meni ali.

Se Grierson, se Grierson väitti ja kirjoitti kauan kauan sitten. Se mitä hän sanoi, se ei ole menettänyt tehoaan, merkitystään ja syvyyttään ei sitten yhtään, ei lainkaan kaikkien näiden vuosien kuluessa. Se on yhä ja edelleen ajankohtainen.

Grierson väitti näin ja näin: ”A mirror held up to nature is not so important in a dynamic and fast changing society as the hammer which shapes it – it is a hammer, not a mirror, that I have sought to use the medium that came to my somewhat restive hand”.

Katson sinua ja sinä katsot minua. Mitä me katsomme ei ole olennaista. Olennaista on miten kosketus vaikuttaa meihin, saa aikaan ja luo jotakin meidän välille. Sinun ja minun, sinun ja minun. Sen, joka on meidän.

Usko toivo rakkaus viha turhuus typeryys ja pelko. Tuottavaa toimintaa, sano. Kuvalla, kuvassa – kuvaan. Ja sitten takaisin, taas.

HETKEN
LUOVA
PAIKANTAMINEN
TÄSSÄ JA NYT